tiistai 7. tammikuuta 2014

Eroseminaariin. Minäkö?



Pari yleistä tarkennusta itse käytännön toimintaan liittyen. 
Joidenkin mielestä ´seminaari´ kuulostaa kuulemma hienolta. 
Sellaiselta, jossa jökötetään riveissä ja kuunnellaan viisasta alustajaa. 
Että kuka jaksaa kuunnella valmiita viisauksia ja teorioita silloin, 
kun on itse ihan pihalla ja vähävoimainen. 
Ja onko eroseminaarikelpoinen, jos takana on vain ´avoero´?


  1. Seminaareja saattaa olla hienojakin, eroseminaari ei sellainen ole kulisseiltaan eikä sisällöltään. Eroseminaarin yhteydessä seminaari-sana viittaa erosta oppimiseen. Siihen, että jos elämä tuo eteen tilanteen, jonka edessä on osaamaton olo, kannattaa pysähtyä ja pyrkiä oppimaan. 
  2. Riveissä ei jökötetä, eikä toisten selkiä tuijoteta, vaan ollaan ja toimitaan kasvokkain ryhmänä niin kuin yhdessä sovitaan. Paikalle tullaan ja paikalla ollaan tasavertaisina
  3. Viisas on eroseminaarin jokainen osallistuja, joka rohkeasti asettuu oman elämänsä äärelle. Yhteinen viisaus kumpuaa jaetuista kokemuksista.
  4. Kelpoisuuksia ei tässä asiassa kysellä. Avoero, avioero, seurustelusuhde-ero. Ero sattuu aina. Ydin on oppia kokoamaan palasista mahdollisimman ehyt tarina - ja jatkaa matkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti